<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=513124235848573&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Suomen suurimman kuvataiteen museon lipunmyynnin tulevaisuus

Vuoden 2024 ensimmäinen webinaari pyörähti käyntiin isolla aiheella! Webinaariin saimme toimitusjohtajamme Antti Korhosen vieraaksi Kansallisgallerian lipunmyyntiteknologian tuotepäällikön Jan Kajanderin. Webinaari sisälsi hedelmällistä keskustelua ja arvokkaita oljenkorsia Kansallisgallerian digitalisaatiohankkeista ja toiminnan kehittämisestä sekä myös heidän lipunmyyntinsä tulevaisuudesta. Lataa maksuton webinaari tai jatka webinaarin tiivistelmän lukemista!

Kansallisgalleria ja Jan Kajander

Webinaarin alussa pohjustetaan ensin, mistä kaikesta on kyse, kun puhutaan Kansallisgalleriasta, ja kuka on Jan Kajander. Kansallisgalleria on alan suurin taho, joka hallitsee kahta taidekokoelmaa, joissa on kymmeniä tuhansia taideteoksia ja ylläpitää maamme tunnetuimpia museokohteita Ateneumin ja Sinerbrycoffin taidemuseoita sekä nykytaiteen museo Kiasmaa Helsingissä. Kansallisgallerian museokohteissa vierailee vuosittain noin 800.000 kävijää, jotka muodostuvat niin kansainvälisistä, kuin myös suomalaisista vieraista.


“Parantaako tämä ratkaisu (museo) asiakkaan kokemusta, etenkin monitasoisesti?”

Jan keskittyy työssään pitkälti verkkolipunmyyntiin ja toimii verkkolipunmyynnin tuotepäällikkönä heidän digitiimissä. Työnkuvaan kuuluu esimerkiksi paljon järjestelmien kehittämistä ja päivittäistä verkkolipunmyyntiin liittyvää työtä. Jan kertookin, että tärkein kysymys näiden kehitystöiden suhteen on “Parantaako tämä ratkaisu (museo) asiakkaan kokemusta, etenkin monitasoisesti?” Lisäksi hän korostaa kehityksen merkitystä myös henkilökunnan työtehtäviin; auttaako kehitys heitä sisäisesti? Liiaksi ei voi korostaa keskustelussa käytyä työntekijöiden sopeutumiseen ja kouluttamiseen liittyvää näkökulmaa näihin suunnitteilla oleviin ja tehtyihin kehityksiin. Näiden pohdintojen pohjalta pääsemme webinaarin syvimpään aiheeseen, eli mihin suuntaan suunnannäyttäjänä Kansallisgallerian toimintaa halutaan viedä ja miksi, kun otetaan huomioon lisääntyvä digitalisaatio.

Digitaalinen verkkolipunmyynti

Kansallisgallerialla on käynnissä ohjelma nimeltään “Digitaalinen Kansallisgalleria”. Ohjelma sisältää kolme erilaista projektia, joista voit käydä lukemassa lisää Kansallisgallerian sivuilta. Webinaarissa keskitytään erityisesti Kansallisgallerian, Liveton sekä muiden kumppaneiden yhteiseen projektiin, digitaaliseen verkkolipunmyyntiin, joka sai päivänvalon kesällä kaikissa kolmessa museossa. Pääset lukemaan Kansallisgallerian tiedotteen aiheesta täältä! Projektissa digitaalisen verkkolipunmyynnin kokonaisuus on rakennettu Liveton olemassa olevan järjestelmän päälle white label -ratkaisuna.

Alusta on brändätty Kansallisgallerian mukaiseksi sekä heitä palvelevaksi kokonaisuudeksi; he pystyvät hyödyntämään ja kehittämään omia palveluitaan sekä liiketoimintaansa järjestelmän avulla. Oleellista on myös ollut ottaa kehitysaskeleita digitaalisempaan suuntaan. Digitaalisen verkkolipunmyynnin avulla asiakkaat voivat ostaa ennakkolippuja Kansallisgallerian museoihin ja tapahtumiin. Järjestelmässä asiakas pystyy valitsemaan itselleen sopivimman saapumispäivän ja -ajan, joka sujuvoittaa museoissa käyntiä. Janin mukaan projektin tarkoitus ja tavoitteet ovat olleet:

  • Asiakkaan parempi osto- ja kävijäkokemus
  • Museoiden arjen sujuvuuden parantaminen
  • Asiakkaiden yksilö- ja ryhmäkokemuksen räätälöinti
  • Asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos
  • Museoiden järjestelmien keskusteleminen keskenään eli järjestelmäintegraatio

Suurin hyöty projektista on asiakkaalle tarjottava paranneltu osto- ja kävijäkokemus. Kehityksen myötä museon henkilökunta voi ennakoida omia toimintojaan, kun he tietävät esimerkiksi kuinka paljon asiakkaita tai ryhmävarauksia on tulossa mihinkin kellonaikaan. 
Tämän myötä voidaan varata oikea määrä henkilöstöä tiettyihin toimintoihin kuten opastuksiin sekä huomioida sujuvuuteen liittyviä asioita, kuten sisäänkäyntien ja lipunlukijoiden määrät sekä sijainnit. Digitaalinen lipunmyynti koetaan myös tuovan arvoa esimerkiksi pitkän matkan asiakkaille, joille on tärkeää suunnitella matkan aikataulutus. Museot pystyvät ottamaan myös entistä enemmän huomioon hinnoittelussa ja lippujen myynnissä esimerkiksi näyttelyiden vaihtelut ja tilojen kapasiteetit nopeallakin aikataululla. Tällä on myös vaikutuksia museoiden arkeen ja sen suunnittelemiseen.

Digitaalisella lipunmyynnillä on myös vaikutus vierailijoiden ostokäyttäytymiseen. Museoiden nettisivuilta ostetut liput ovat halvempia kuin paikan päältä ostetut, joten tällöin painetta ovimyynnistä on saatu vähennettyä. Paineen vähennettyä päästään jälleen keskittymään aikaisemmin jo mainittuun asiaan eli asiakkaan osto- ja kävijäkokemukseen.

Museoiden arkeen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti myös helpottavana tekijänä järjestelmäintegraatiot, joihin kuuluvat esimerkiksi kassajärjestelmän sekä markkinoinnin ja taloushallinnon järjestelmien yhtenäistäminen. Esimerkiksi markkinointilupien kerääminen on saatu keskitettyä asiakkuudenhallintajärjestelmään, jolloin aihe on suoraviivaisempi ja asiakkaalle saadaan relevanttia sisältöä markkinoitua. Tällaista lisäarvon tuottavaa sisältöä voi olla Janin mukaan esimerkiksi vastaavanlaisen näyttelyn tiedottamisesta, kuin missä asiakas on vieraillut aikaisemmin.

Integraatioiden avulla kaikki tieto saadaan kulkemaan saumattomasti ja reaaliaikaisesti eri järjestelmien välillä. Esimerkiksi lipunmyynnin tiedot kulkevat tapahtumahallinnan, verkkokaupan, kassajärjestelmän sekä taloushallinnon ohjelmien välillä automatisoidusti. Tämä helpottaa tapahtumajärjestäjän, asiakaspalvelun sekä taloushallinto-osaston työtä merkittävästi.

Itsenäisesti operoiva taho ja datan omistajuus

Lisäksi näiden muutosten pohjalta Jan kokee, että Kansallisgallerialle on erityisen tärkeää, arvokasta ja helpompaa olla itsenäisesti operoiva taho ja datan omistaja. Konkreettisesti se näkyy heillä siten, että he pääsevät itse hallinnoimaan kaikkea kerättyä dataa, tekemään tarpeen tullen muutoksia ja hoitamaan itsenäisesti tilauksia. Liveton hallinnan kautta saa viestittyä tapahtuman osallistujille näppärästi. Näin he pääsevät reaaliaikaisemmin vuorovaikuttamaan asiakkaiden kanssa ja hoitamaan asiakastilanteita. Datan omistajuus näkyy myös aikaisemmin mainitun markkinoinnin osalta; datan avulla museot pystyvät segmentoimaan asiakkaitaan ja kohdentamaan täten markkinointiaan. Datan omistajuutta he voisivat Janin mukaan myös parhaassa tapauksessa hyödyntää asiakasymmärryksen parantamisessa.

Laajan tietopaketin jälkeen otetaan yhteenvetona Kansallisgallerian käytössä olevat palvelut; Kansallisgallerialla on käytössä Liveton lipunmyynnin sekä tapahtumahallinnan työkalut, joilla hoituu niin lippujen myynti, ilmoittautumiset kuin asiakkaille viestiminen. Kiinnostuitko palveluista? Pääset täältä ottamaan yhteyttä Liveton myyntiin!


Haluatko kuulla lisää esimerkiksi tapahtumamyynnin johtamisesta datalähtöisesti? Käy kurkkaamassa Liveton muut asiantuntijawebinaarit täältä! Alla olevasta painikkeesta pääset lataamaan tämän yhteenvedon webinaarin tallenteen.

Lataa webinaaritallenne

 

97,2 % tapahtuma-järjestäjistä suosittelee Livetoa.

Ota meihin yhteyttä, niin tehdään tapahtumastasi onnistunut!

Onnistuneen tapahtuman perusteet

Tämä opas sopii erityisesti ensimmäistä kertaa tapahtumaa tuottavalla henkilölle tai sitä harkitsevalle.

photo-1570944891413-e09ccc306147
photo-1570378164207-c63f4e4f0563

Tapahtumamarkkinoinnin julkaisukalenteri

Liveton tapahtumamarkkinoinnin julkaisukalenterin avulla markkinoinnista ja sosiaalisen median julkaisuista tulee suunnitelmallisempaa.

8 syytä hankkia kokonaisvaltainen tapahtumajärjestelmä

Tämä opas kertoo sinulle, minkä takia markkinaan on muodostumassa aivan uusi kategoria nimeltä kokonaisvaltaiset tapahtumajärjestelmät ja mitä nämä käytännössä tarkoittavat. 

Lataa maksuton opas!