<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=513124235848573&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Tipsit Tuottajille jakso 33 - Työkalut palautumiseen?

Tipsit Tuottajille jaksossa 33 vieraili Hanna Markuksela ja tällä kertaa aiheena oli palautuminen. Mitä työkaluja siihen tarvitaan ja mihin tulee kiinnittää erityisesti huomiota, kun työskentelee tapahtuma-alalla? Tämä blogipostaus on kirjoitettu jakson perusteella, mutta voit myös kuunnella sen Spotifysta tai katsoa YouTubesta!

Viipyily – mitä ja miksi?

Viipyily on tuttu sana Markukselalle jo opiskeluajoilta. Termi tarkoittaa sitä, että ihmisten pitäisi saada omaan kalenteriinsa aikaa, jolloin voidaan oikeasti pysähtyä miettimään, mitä nyt ollaan tekemässä. Monelle yksi syvimmistä arvoista on se, että saa olla vapaa ja nauttia elämästä – tämä saattaa kuitenkin unohtua kiireisessä arjessa ja tällöin tapahtuu myös virheitä.

Monet tapahtumajärjestäjät ja muut tapahtuma-alan työntekijät työskentelevät projektiluontaisesti, eli tekemisen vauhti vain kiihtyy loppua kohden. Korhonen nostaa esiin sinisen ja punaisen ajan, jotka voi aikatauluttaa omaan kalenteriin, eli milloin on aika proaktiiviselle työskentelylle ja milloin vapaalle “haahuilulle”. Markuksela painottaa, että tänä päivänä ongelmana ei enää ole hetkelliset, raskaammat stressitilat, vaan pienempi pitkäkestoinen stressi. Mikäli tällä palauttavalla ja rentouttavalla sinisellä alueella ei ole käyty pitkään aikaan ei enää tunnisteta, että keho on jatkuvassa stressissä.

Oman stressin määrän säännöstely ja sen vaikutus palautumiseen

Markuksela muistuttaa jakson aikana myös genetiikasta eli siitä, että kaikkia ei ole suunniteltu samanlaiseen työtahtiin ja työhön – tämä tulisi olla tärkeä jokaisen muistaa. Uni on Markukselan mukaan se, jonka avulla voidaan tarkastella eroja ihmisten välillä. Itsereflektio on tärkeää unen tarkkailussa, sillä kaikki eivät suinkaan pysty tunnistamaan esimerkiksi unihäiriötä itsellään. Hyvät unenlahjat mahdollistavat paremman stressinsietokyvyn, mutta joillain jo pienet kuormitukset voivat vaikuttaa uneen. Keskeiset asiat, jotka tulisi huomioida niin yksilö- kuin työyhteisönä on:

  • Oletko introvertti vai ekstrovertti?

  • Lataudutko muiden ihmisten seurassa ja hälinässä vai ennemmin omassa rauhassa?

  • Oletko erityisherkkä?


Ihmisiä on erilaisia, ja jotkut ekstrovertit kokevat myös yksin työskentelyn kuormittavaksi, kun he eivät pääse edes kahvitauolla juttelemaan muiden kanssa. Vastakohtana jotkut introvertit kuormittuvat työajalla muiden seurassa ja tällöin on tärkeää tunnistaa, että vapaa-ajalla ei välttämättä jaksa tavata muita ihmisiä, vaan on päästävä latautumaan omassa rauhassa. Erityisherkkyys on myös tärkeää huomioida – vaikka ihminen olisi ulospäinsuuntautunut ekstrovertti, mutta samalla erityisherkkä, lisää tämä palautumisen tarvetta. Erityisherkkää ihmistä voivat kuormittaa esimerkiksi valot ja katsekontaktit, joita työpäivän aikana kokee.

Korhonen nostaa esiin esimerkin omasta elämästään, kun hän on pitänyt tauon laittamalla messuilla vastamelukuulokkeet ja poistunut hetkeksi omaan rauhaan. Markuksela taas kertoo, miten hän on usein messuilla hyvin innostunut, mutta vaatii palautumista messujen jälkeen. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten omien tarpeiden mukaan voidaan tuoda palautumista myös kiireisten päivien keskelle!

Vinkki: Lataa maksuton tallenne Liveton asiantuntijawebinaarista, jossa Markuksela vieraili. Webinaarin aiheena oli palautumisen ja paineensietokyvyn kehittäminen, ja siinä jaettiin monia kullanarvoisia vinkkejä. Lataa tallenne täältä!

Ennakointi on palautumisessa hyvin tärkeää. Itsemyötätunto ja realiteettien ymmärtäminen on myös oleellista: jokaisena yönä ei tarvitse nukkua hyvin eikä palautumista säädellä päivittäin. Ennakointi nousee siis tässäkin esiin: onko tiedossa esimerkiksi tärkeä työmatka? Tällöin ei välttämättä ole mahdollista nukkua hyvin ja palautua, mutta kalenteriin voi aikatauluttaa ennen ja jälkeen työmatkan aikaa palautumiselle.

Tapahtuma-alalla työskentelevät ovat kovan paineen alla usein pitkän aikaa. Markuksela kuitenkin muistuttaa, että suurimmat stressin generaattorit voivat olla myös sisäisiä. Pelot voivat korostua, kun muut ihmiset seuraavat työskentelyä ja tuloksia. Nämä voivat johtua tunnelukoista, joita on saattanut syntyä jo lapsena. Työyhteisössä onkin syytä pohtia tätä ja kehittää valmiita protokollia siihen miten toimitaan, jos joku henkilö epäonnistuu.

Markuksela esittää Korhoselle mielenkiintoisen kysymyksen: millaiseksi hän on havainnut ihmiset, jotka selviävät parhaiten tapahtuma-alalla ja sen aiheuttamasta stressistä? Korhonen pohtii, että kyse on kyvystä hyväksyä jo ennen tilannetta, että jotakin huonoa voi mahdollisesti tapahtua. Tapahtumat ovat reaaliaikaisia ja korjauksia itse tilanteessa on vaikeampi tehdä, joten voi olla vaikea hyväksyä, että jotakin kielteistä saattaa tapahtua. Näihin yllättäviin negatiivisiin tilanteisiin ihminen tarvitsee laumaeläimenä muiden ihmisten hyväksymisen. Korhonen nostaa myös esille sen, että tapahtuma-alalla palautumisesta ja stressistä keskustellaan varsin vähän, ja tähän olisi syytä puuttua.

Oli käytössä mikä tahansa keino tauottaa ja laskea stressitasoja työpäivän aikana on sitä toistettava, jotta palautuminen voi todella alkaa. Markuksela kannattaa paneutumista taukoliikuntaan ja hengityksen säätelyyn, eikä kenenkään pitäisi ajatella, että niiden tekeminen on muiden ihmisten mielestä noloa. Korhonen nostaa esiin oman esimerkin vireystasojen säätelystä päivän aikana: lounas tiettyyn aikaan sekä iltapäivällä toinen tauko ja molemmat valmiiksi merkittynä kalenteriin. Ulkona käyminen kesken työpäivän on myös hyvä tapa tauottaa tekemistä.

Lopuksi Markuksela nostaa esille oman keinonsa ja vinkkinsä palautumiseen, joka on kyky sanoa ei. On huomioitava oma kalenteri ja ymmärrettävä, ettei kaikkea pysty tai ehdi tekemään. Tästä Korhonen nostaa esiin konkreettisen kulttuuri ongelman tapahtuma-alalla, sillä esimerkiksi tapahtumatoimistot haluavat usein tarjota parhaita mahdollisia asiakaskokemuksia ja saattavat suostua helposti kaikkeen mitä pyydetään, vaikkei se olisi realistista tai edes hyväksi yritystoiminnalle. Esimerkkinä tästä ovat nopeasti toteutettavat projektit ja budjetiltaan epärealistiset tapahtumat.

Palautumista ei pidä jättää loman varaan

Viimeisimpänä Markuksela muistuttaa, että palautuminen ei voi olla loman varassa, sillä hermosto ei odota lomaan. Palautumista on tapahduttava pitkin viikkoa! Lisätietoa Hanna Markukselan toiminnasta löydät hänen verkkosivuiltaan täältä. Kuuntele myös edellinen Tipsit Tuottajille jakso, jossa Markuksela vieraili ja kertoi lomalla palautumisesta täältä! Lue lisää tapahtuma-alan ajankohtaisista aiheista Liveton blogista sekä tilaa Tipsit Tuottajille uutiskirje, jotta saat ensimmäisenä tiedon uusimmista materiaaleistamme!

Oletko tapahtuma-alan toimija ja haluaisit tietää lisää Liveton palveluista ja tapahtumajärjestelmästä? Tutustu meihin verkkosivuiltamme tai ole suoraan meihin yhteydessä, niin kerromme mielellämme, miten voimme helpottaa myös sinun työskentelyä tapahtumien parissa!

Ota yhteyttä

97,2 % tapahtuma-järjestäjistä suosittelee Livetoa.

Ota meihin yhteyttä, niin tehdään tapahtumastasi onnistunut!

Onnistuneen tapahtuman perusteet

Tämä opas sopii erityisesti ensimmäistä kertaa tapahtumaa tuottavalla henkilölle tai sitä harkitsevalle.

photo-1570944891413-e09ccc306147
photo-1570378164207-c63f4e4f0563

Tapahtumamarkkinoinnin julkaisukalenteri

Liveton tapahtumamarkkinoinnin julkaisukalenterin avulla markkinoinnista ja sosiaalisen median julkaisuista tulee suunnitelmallisempaa.

Digimarkkinoinnin menestysaskeleet tapahtumatuottajalle

Suomen Digimarkkinoinnin myyntijohtaja Ilari Tervonen avaa Liveton huhtikuun webinaarissa digimarkkinoinnin menestyksekkään MRACE-mallin.

photo-1570944891413-e09ccc306147