Vinkit palautumisen ja paineensietokyvyn kehittämiseen

Liveton webinaarissa 22.10.2021 keskusteltiin palautumisesta ja paineensietokyvyn kehittämisestä Liveton toimitusjohtaja Antti Korhosen johdolla. Vieraana webinaarissa oli psykologi, puhuja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Hanna Markuksela, joka on julkaissut äskettäin ensiteoksensa “Suorituskyvyn salaisuus”. Tämä teksti on kirjoitettu webinaarissa käydyn keskustelun pohjalta. 

Webinaarissa käytiin monipuolista keskustelua hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja palautumisen merkityksestä. Tapahtuma-alalla työskentely on tunnetusti hektistä ja stressaavaa, minkä vuoksi tapahtumajärjestäjän omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Korona-ajan lisäämä rasitus ja epävarmuus lisää palautumisen merkitystä entisestään. Markukselan mukaan rasituksen kestämisessä ja palautumisessa on yksilöllisiä eroja. Joillakin palautuminen saattaa käynnistyä nopeammin, kun taas toisilla se vie enemmän aikaa. 

Tapahtuma-alalla projektit ja hektiset aikataulut saattavat imaista mukanaan ja töitä painetaan helposti aamusta yömyöhään. Markukselan mukaan tällainen työskentely ei ole haitallista äkillisissä, kertaluontoisissa tilanteissa. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä tällaisesta työtavasta voi koitua toistuvasti liian kovia stressireaktioita, minkä vuoksi Markuksela kannustaa kokeilemaan erilaisia työtapoja. Markuksela ehdottaakin töiden aikatauluttamista vireystilan tukemiseksi illan sijasta aamulle ja päivälle. Hyvin levänneenä ja työtehtäviä ennakoimalla päätöksenteko ja työtehtävät sujuvat paremmin. 

Parempaa jaksamista ennakoinnilla 

Ennakointia voidaan pitää tärkeimpänä työkaluna suorituskyvyn ylläpitämisessä. Konkreettinen esimerkki ennakoinnista ovat tauot, joita työn lomassa olisi hyvä pitää tietoisesti. Taukojen muodostaman rytmin avulla voidaan ennakoida, ettei vireystila pääsisi romahtamaan alivireyden puolelle. Lisäksi psykologinen irtautuminen työstä on tärkeää, joten työstä ja siihen liittyvistä ajatuksista voi irtautua esimerkiksi erilaisten harrastusten tai vaikkapa Netflixin parissa.

Miten ylivireydestä voi lähteä palautumaan, kun suorituskyky on kovilla? Ylivireydestä laskeutumisessakin on yksilöllisiä eroja. Toiset saattavat tulla rytinällä alas stressipiikin jälkeen, toiset taas saattavat turtua ylivirittyneeseen olotilaan. Markuksela suositteleekin hakemaan ammattiapua matalalla kynnyksellä, mikäli esimerkiksi korona-aikana koettu kuormitus ei tunnu hellittävän. 

Omat kuormituksen signaalit ja eri vireystilat kannattaa opetella tunnistamaan. Normaalissa hyvässä vireessä työssä on hyvä flow. Vaikka tahti voi olla kova, työn lomassa maltetaan silti pitää taukoja ja jaksetaan keskittyä. Tällöin myös vuorovaikutus muiden kanssa on rauhanomaisempaa. 

Merkkejä ylivireystilasta voivat olla esimerkiksi:

• Kohonnut verenpaine ja syke
• Jännittyneet lihakset
• Kiihtyneisyys
• Nukahtamis- ja univaikeudet

Työtahdin kiihtyessä kehon tarpeita saatetaan helposti laiminlyödä ja tauotkin saattavat jäädä pitämättä. Pidempään jatkuneena ylivireys saattaa näkyä esimerkiksi aikaisemmin heräämisenä, iltaisin nukahtamisvaikeuksina tai unen katkonaisuutena. Unen ja nukahtamisen häiriintyessä ollaan palautumisen suhteen jo todellisissa ongelmissa Markukselan mukaan, sillä tällöin päivällä tapahtuvalla palautumisella ei voida  kompensoida yöllä tapahtuvaa palautumista. 

Monilla on taipumusta liialliseen vaativuuteen, jolloin hyvä kunnianhimo lipsahtaa haitalliseksi suorittamiseksi. Omien rajojen asettaminen korostuu nykyaikana entisestään oman jaksamisen suojelemiseksi. Markuksela korostaa huomanneensa, että yleinen tahti on kiihtynyt ja asiaan tarvittaisiin yhteiskunnallista muutosta. Kannattaakin muistaa, että mielen hoitaminen on yhtä tärkeää kuin kehon hoitaminen.

Lataa ja katso ilmainen webinaaritallenne kokonaisuudessaan täältä!