Liveton blogi

Liveton webinaari: Tapahtumien vastuullisuus 2023

Kirjoittanut Salla | 28.02.2023

Liveton webinaarit jatkuvat jälleen! Heti ensimmäisessä webinaarissa käsiteltiin tärkeää aihetta, tapahtumien vastuullisuutta. Webinaarissa Liveton Antti Korhosen vieraana oli Greenstep Oy:n vastuullisuusasiantuntija Roosa Jokisuu-Pärnänen. Lue tästä blogista tiivistelmä webinaarista!


Roosa Jokisuu-Pärnänen on Greenstep Oy:n vastuullisuusasiantuntijana auttamassa yrityksiä vastuullisuuden saralla. Heti webinaarin alkuun pureuduttiin isoon kysymykseen: Mitä vastuullisuus tarkoittaa? Vastuullisuus kuvastaa sitä, miten vastuullisesti toimitaan kaikessa siinä, mitä organisaatio tekee. Vastuullisuudessa pyritään säilyttämään kestävyysajattelu kaikessa mitä tehdään. Vastuullisuus voi olla hieman epäselvä termi, joten termiä kestävyys on alettu käyttämään laajemmin.

Mitä vastuullisuus on?

Vastuullisuus voidaan kuvata kolmen kirjaimen (ESG) avulla:

  • Environmental sustainability: Ympäristövastuu.
  • Governance: Hyvä hallintotapa ja taloudellinen vastuu.
  • Social sustainability: Sosiaalinen vastuu.


Yllä olevat kolme kohtaa kuvaavat vastuullisuuden peruspilareita ja näkemys on lähtenyt liikkeelle alunperin rahoitusmaailmasta. Ajatusmallin keskiössä on se, että tehdään oikeasti olennaisia asioita, eikä vain sitä mikä näyttää hyvältä ulospäin. Vastuullisuutta voidaan mitata erilaisilla keinoilla ESG:n osioiden mukaan. Konkreettiset esimerkit tapahtumassa tehtävistä mittauksista ESG:n mukaan ovat muun muassa energiankäyttö ja ruokahävikki sekä turvallisuuden ja terveyden huomiointi.

Virtuaalitapahtumat parempi valinta?

Helposti voisi kuvitella, että verkossa järjestettävä tapahtuma on paljon vastuullisempia kuin esimerkiksi 200 ihmisen matkustaminen livetapahtumaan, mutta onko näin oikeasti? Jokisuu-Pärnäsen mukaan tässä asiassa mittasuhteet ovat usein hieman hakusessa. Virtuaalitapahtuma voi olla hyvinkin päästöintensiivinen. Tähän vaikuttaa esimerkiksi kameroiden määrä, sillä teknologia vie yllättävän paljon energiaa. 

Jokisuu-Pärnänen heittääkin kysymyksen organisaatioille: Onko tarpeen pitää esimerkiksi etätapaamisissa kameraa päällä koko ajan? Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten energiaa voidaan säästää jo organisaation perustekemisen tasolla. On helppoa suunnitella ja sanoa kaikkea mitä halutaan tehdä, mutta on parempi luoda toimintatapaa ja ajatusta ensin rauhassa, ja sitten lähteä tekemään työtä vastuullisuuden eteen askel kerrallaan.

Viesti ja mittaa

Ei pidä syödä norsua kerrallaan, toteaa Jokisuu-Pärnänen. Tällä hän tarkoittaa nimenomaan sitä, että pala kerrallaan tehdään asioita kohti organisaation ja tapahtumien vastuullisuutta. Jokisuu-Pärnänen muistuttaa, että on tärkeää viestiä selkeästi ja paljon. Tapahtumassa voi olla hyvät lajittelumahdollisuudet, mutta niistä ei viestitä tarpeeksi, jolloin ne jäävät hyödyntämättä. Kuten monessa asiassa, käytännönläheinen lähestyminen auttaa myös vastuullisuuden ja siitä viestimisen suunnittelussa.

Joskus voi nousta ongelmaksi vastuullisuuden mittaaminen. Halua löytyisi tehdä asioita vastuullisuuden eteen, mutta sen mittaamisesta ei tiedetä tarpeeksi. Hiilijalanjälki on varmasti monelle tuttu mittari. Alkuun se voi tuntua hieman epämääräiseltä tai vaikeasti lähestyttävältä, etenkin tapahtumien näkökulmasta. Sen perusteet ovat kuitenkin hyvin yksinkertaiset ja keskittyvät energiankulutukseen. Tiettyjä hiilijalanjäljen mittareita halutaan hyödyntää jo kustannussyistä, kuten sähkönkulutusta.

Jokisuu-Pärnänen muistuttaa, että EU:ssa on tulossa kestävyysraportointi direktiivi, joka koskettaa ensiksi isoja pörssiyrityksiä, mutta ohjaa myös pienempiä yrityksiä raportointiin. Direktiivi mahdollistaa yritysten paremman vertailuun, sillä tällä hetkellä yritykset ovat voineet raportoida lähinnä sitä mitä he haluavat vastuullisuuden saralla.

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalinen vastuu liittyy ihmiseen: miten pidetään huolta toisistamme? Tapahtumien yhteydessä sosiaaliseen vastuuseen liittyy erityisesti saavutettavuus. Miten saavutettavuus, esteettömyys, terveysturvallisuus ja turvallisuus ylipäätään on huomioitu tapahtumassa? Joissain isoissa tapahtumissa tämä on jo huomioitu palkkaamalla ja määrittelemällä vastuuhenkilöitä, jotka ovat vastuussa turvallisuudesta. Onko teidän tapahtumassa erikseen henkilöä, joka suunnittelee ja varmistaa turvallisen ilmapiirin tapahtumassa?

Mitä konkreettista voit tehdä?

Liveton webinaarit saavat kiitosta siitä, että niissä puhutaan konkretiaa, joten niin tehtiin myös tällä kerralla! Jokisuu-Pärnänen esitteli webinaarissa konkreettisia asioita, joita voidaan tehdä vastuullisuuden eteen tapahtumamuodosta riippuen.

Livetapahtumissa

  • Tapahtumapaikan valinta

Missä tapahtumapaikka sijaitsee ja miten se on saavutettavissa erityisesti julkisella liikenteellä? Julkinen liikenne on aina vähempi päästöinen kuin yksilöautoilu.

  • Tarjolla oleva ruoka

Mistä tapahtuman ruoka tulee? Onko se tuotettu lähellä? Miten voit ennaltaehkäistä hävikkiä? Korhonen nostaa myös esiin sen, että tilausten ja tiedon kerääminen ennakkoon on hyvä keino hävikin ennaltaehkäisyyn.

  • Tapahtuman materiaalit

Onko tapahtumassa pakollista jakaa esimerkiksi fyysisiä lappuja tai kulkupasseja? Jos on, mistä materiaalista ne on valmistettu? Mitä materiaaleja halutaan tuottaa tapahtumaa varten?

Vinkki: Fyysiset esitteet voi korvata helposti Tapahtumasovelluksella. Lue lisää täältä!

Virtuaalitapahtumissa

  • Turhan kuvanvälityksen välttäminen

Miten voit suunnitelmallisesti välttää turhaa kuvanvälitystä? Mikäli aihe on itselle tuntemattomampi, suosittelemme konsultoimaan omaa kuvaustekniikan ammattilaistasi!

Case-esimerkki: Jääkiekon MM-kisojen 2022 vaikuttavuusraportti

Greenstep oli mukana tekemässä vaikuttavuusraporttia jääkiekon MM-kisoista. Jääkiekkoliitto halusi panostaa paljon vastuullisuuteen ja vastuullisuuden huomioimisesta tehtiin hyvät suunnitelmat ja sopimukset jo ennen tapahtumaa. Näin saatiin hyvin dataa tapahtumasta hiilijalanjäljen laskemiseen. Konkreettisia tekoja tapahtumassa oli esimerkiksi kokonaan kartongista tehdyt kahvikupit, jotka pyrittiin kierrättämään mahdollisimman hyvin käytön jälkeen. Tästä opittiin se, että viestintää osallistujille voidaan parantaa entisestään – heille täytyy viestiä, että miksi jokin asia tehdään. Miksi muki tulee kierrättää?

Materiaalivalinnat ovat toinen konkreettinen esimerkki, joihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Uusien materiaalien käyttö haluttiin pitää minimissä ja materiaaleina hyödyntää enemmin kierrätysmateriaaleja. Vuoden 2023 kisoihin tullaan hyödyntämään myös edellisen vuoden materiaaleja. Tapahtumassa mitattiin paitsi hiilijalanjälki myös hiilikädenjälki, eli kuinka paljon päästöjä pystyttiin vähentämään. Jokisuu-Pärnänen muistuttaa vielä kertaalleen, että matka on jatkuva ja kehitettävää löytyy aina.

Mistä lähteä liikkeelle?

  • Mieti miksi tapahtuma järjestetään. Mikä on juuri tälle tapahtumalle oleellista ja mikä on kohdeyleisölle merkityksellistä?
  • Sitouta koko verkostosi tapahtumaasi suunniteltaessa. Tapahtuman kumppanit voidaan sitouttaa jo sopimusvaiheessa keräämään tiettyä dataa, jonka avulla voidaan mitata tapahtuman vastuullisuutta.
  • Muista hyvä viestintä suunnitelmista. Miksi toimitaan tietyllä tavalla ja mitä sillä halutaan saavuttaa? Näistä osallistujien on oltava perillä ja heidän on ymmärrettävä tavoite ja syy tekojen takana!

 
Lataa maksuton tallenne, niin pääset katsomaan asiantuntijawebinaarin ja siinä esitellyt materiaalin kokonaisuudessaan! Tutustu myös muihin Liveton asiantuntijawebinaareihin täältä. Mikäli olet järjestämässä tapahtumaa ja haluaisit kuulla lisää Liveton tapahtumajärjestelmästä, ole meihin yhteydessä täältä!